HANNAH MCNABB


..............................................................................................................................................

Hannah Lindsay McNabb - Hannah - 07-06-1992 (25 YO) @ DALLAS, TEXAS, USA
Straight, unmarried & dating with Leo Cote - They were on the break in spring and summer 2018
They get back together in fall 2018 - she had short relationship with Charlie Billon in the summer

Lives together with Leo @ Frisco, Dallas, USA - They're kinda figuring out things
proud mom of amazing little boy - Easton Matthew Cote born in December 14th 2018
family: mommy & daddy and siblings, Blake + Riley - also close to her aunt, Elizabeth, & cousin, Apple

A former professional rider - competed in show jumping at international level - Has ridden all her life
Currently hockey wife and stay-at-home-mom - haven't ride since spring 2018 - likes to be at home nowadays

I am his, and he is mine - in the end, it's him and I
McNabbit ovat tunnettuja siitä, että he ovat mukana yhdessä, jos toisessakin projektissa Dallasissa ja New Yorkissa. Niin kauan, kun Hannah ja perheen muut lapset suinkin vain saattavat muistaa, ovat he reissanneet edes takaisin kahden suuren kaupungin väliä. Nykyään perheen hallussa oleva McNabb Enterprise on jo liki pitäen 50 vuotta vanha, mutta jo sitä ennen suvulla on ollut merkittävää liiketoimintaa kiinteistö-, auto-, ravintola- ja hotellialalla. Se on mahdollistanut suvulle huomattavan määrän valtaa niin New Yorkissa kuin Dallasissa, mutta tietysti kartuttanut kunkin liiketoiminnassa mukana olleen perheen pään pankkitiliä varsin mukavasti. Kauan sitten McNabbit tunsivat kaikki tuntemisen arvoiset vaikuttajat, mutta nykyään sinä tunnet McNabbit vain, jos olet todella tuntemisen arvoinen. Perheen arvot ovat hyvin vanhoilliset ja konservatiiviset. Perinteiseen texasilaiseen tapaan he ovat myös pääasiallisesti hyvin uskonnollisia. Nuorempi polvi tosin tuppaa joustamaan itselleen mieluisissa asioissa, vaikkakin suurin osa heistä pysyy tiukasti kurissa, ruodussa ja herran nuhteessa.

Robert McNabb kuuluu siihen linjaan suvusta, jolle on suotu pääasiallinen vastuu yritystoiminnan pyörittämisestä. Ennen Robertia ovat McNabb Enterprisen ja sitä edeltäneiden yritysten johtamisesta vastanneet niin miehen isä, isoisä, isoisän isä ja kolme muuta polvea. Vastuu suvun menestyksestä onkin vahvasti Robertin perheen harteilla, vaikka osallistuu sen tekemiseen muutkin sukulaiset – enemmän tai vähemmän. Robert nai Mary McCanleyn vain hieman päälle parikymppisenä. Järkevä, hillitty ja rauhallinen nainen täydensi äkkipikaista miestään, ja voisikin sanoa, että Mary on edelleen suhteen järjen ääni, joskin hän on oppinut vuosien myötä, että mies on ehkä perheen pää, mutta nainen on niska, joka kääntää päätä. Robert ja Mary McNabbin esikoispoika, Blake, ansaitsi itselleen luonnollisesti manttelinperijän roolin. Pojan valmentaminen siihen alkoi jo lapsuudessa, eikä Blake ole vieläkään isänsä mielestä valmis astuman McNabb Enterprisen toimitusjohtajan saappaisiin. Riidat aiheesta isän ja pojan välillä ovat varsin myrskyisiä, sillä Blake on aina toiminut mielestään pelkästään isänsä toiveiden mukaan. Jopa sellaisissa asioissa, joissa hänen olisi pitänyt ehkä pitää pintansa. Kenties olisi aika nousta kapinaan, mutta toistaiseksi Blake on tyytynyt osaansa. Perheen tytöt, Riley ja Hannah, ovat saaneet elää veljeensä verrattuna hyvinkin vapaata elämää ja tehdä päätöksensä itse. Riley syntyi kaksi vuotta ennen Hannahia, eikä nuorimmaisen jälkeen Mary ja Robert kaivanneet enää lisää lapsia pyörimään jalkoihinsa. Oli sanomattakin selvää, että lasten kasvatuksesta vastasivat enemmänkin yksityiset lastenhoitajat, kuin vanhemmat yhteensä, mutta kaikesta huolimatta McNabbien lasten elämä on aina ollut varsin mukavaa. Suuri, idyllinen karjatila Dallasin lieppeillä ja kattohuoneisto New Yorkin parhaimmalla alueella – mitä muutakaan voisi vaatia. Lastenhoitajat passasivat McNabbien kullanmuruja viimeiseen saakka. Hienossa yksityiskoulussa tuli opittua tavoille, sillä McNabbin sisarukset ovat käyneet muun muassa kursseja, jotka käsittelivät latinaa ja etikettiä. Mitään heiltä ei koskaan puuttunut, mutta toisaalta paineet täydellisiin suorituksiin asiassa kuin asiassa olivat valtavat jo kunkin lapsen syntymästä lähtien. McNabbit eivät yksinkertaisesti vain epäonnistu missään. Se tuntuu olevan mantra, joka opetetaan kullekin suvun edustajalle.

Koska Hannah on sisaruskatraansa nuorin jäsen, on hän päässyt aina hieman helpommalla, kuin Blake ja Riley. Toki häneenkin on kohdistunut odotuksia, mutta ei ihan siinä määrin, mitä esikoiseen. Jotain hyötyä nuorimmaisen asemasta siis. Perheen arki on aina ollut hyvin ailahtelevaa, sillä Robertin ja Maryn suhde on vuodesta toiseen aaltoillut ristiaallokossa. Pariskunnan elämää on värittänyt niin syrjähypyt, mustasukkaisuus ja katkeruus. Likaiset salaisuudet on pidetty tarkasti kulissien takana ja julkisuudessa esiinnytty aina hymyillen, onnea hehkuen. Vanhempien tappeluita pääsi onneksi aina karkuun ulos Dallasissa, mutta New Yorkissa tilanne oli eri. Siellä oli pakko vain kärsiä. Vaikka Hannahissa ei ole ihan samanlaista maanläheisyyttä, kuin veljessään, on hän aina viihtynyt hyvin eläinten parissa. Erityisesti hevoset ovat olleet naisen sydäntä lähellä jo pikkutytöstä saakka. Hän oppi ratsastamaan ennen kuin osasi edes kävellä ja ensimmäisen poninsa sai vain 5-vuotiaana. Hannah ajatteli aina hakeutuvansa yliopistoon ja suorittavansa velvollisuutensa perheyrityksessä, mutta toisin kävi. Hän lähti hyvinkin erilaiselle tielle, mitä hänelle oli maalailtu. Sitä ennen Hannah oli kuitenkin kiltti, kuuliainen tyttö – oikea southern bell – joka toimi aina mukisematta vanhempiensa tahdon mukaan, mutta testasi rajojaan silloin, kun kukaan ei ollut vahtimassa. Hannah oli se villi lapsi, joka livisti lastenhoitajalta ja viipyi omilla teillään tunteja, vain palatakseen täysissä sielun ja ruumiin voimin takaisin kotiin yhtä tai paria kokemusta rikkaampana.

Koulunsa Hannah on aina suorittanut ihan kiitettävällä menestyksellä. Vanhemmat vaativat parempaa, mutta joutuivat tyytymään hyvien ja kiitettävien arvosanojen sekalaiseen seurakuntaan. Kenties asiaan vaikutti se, että Hannah kilpaili jo 10-vuotiaana tosissaan esteratsastuksessa ja kouluratsastuksessa. Tyttöä siivitti voitosta toiseen pieni, kimo ponitamma, Daisy Oops, jolla oli luonnetta vähän turhankin paljon, mutta ainakin se opetti Hannahille sisua ja periksiantamattomuutta. Vuosikaudet Hannah kiersi kilpailuita toisensa perään uskollisen kilpakumppaninsa kanssa, mutta kun eräisen valmennuksen päätteeksi Daisy kompastui esteeltä alastulon vaiheessa ja polkaisi takajalallaan oikean etujalan vuohiskuoppaan, ei ollut paljoakaan tehtävissä. Vuohisluu oli pirstaleina ja ponin lopettaminen oli ainoa vaihtoehto. Silloin 13-vuotiaalle Hannahille se oli todella kova paikka. Hänen oli vaikea hyväksyä sitä, mutta tiesi itsekin, ettei ponia voinut pelastaa. Daisy Oops laukkasi vihreämmille laitumille ja teki tilaa saksalaiselle ratsuponiruunalle, Azule Bragolle – eli tutummin vain Baggielle. Uuden ratsunsa kera Hannah lähti nousemaan nuorten ratsastajien kirkkaimpaan kärkeen, vaikka olivat suoritukset vakuuttavia pelkästään jo Daisy-ponillakin. Koska Baggie oli ehdottomasti lahjakkaampi hyppääjä, kuin kouluaitojen sisällä keskiravia esittävä ruuna, siirtyi Hannahin pääpaino myös esteratsastukseen. Hän kokeili myös kenttäratsastusta, mutta ilmeisesti vain ei-toivotut lapset saavat harrastaa sitä – ainakin, jos on uskominen Hannahin ylihuolehtivaan äitikultaan. Baggien kanssa Hannah voitti oikeastaan kaiken, mitä poniratsastaja voi voittaa Yhdysvalloissa. Hän oli kilpaillut 16. ikävuoteen mennessä yhdessä, jos toisessa cupissa, vienyt mestaruuden toisensa perään, sekä pärjännyt mainiosti kotimaassaan muutenkin ja saanut jalan oven väliin, mitä tuli ulkomaille lähtöön.



Swear we drive each other mad, she be so stubborn
Oli aika vaihtaa ponit hevosiin. Baggien korvasi Nubium Z - holsteinruuna, jonka sukutaulu oli täynnä suoritushevosia parhaimmillaan. Nubbysta kasvoi Hannahille se hevonen, joka vei häntä eteenpäin kansainvälisellä uralla ihan mukavasti, mutta läpimurtonsa Hannah teki vasta Solene Shiner -nimisellä ruotsalaisella puoliverisellä, joka ostettiin eräältä maailmankuululta olympiavoittajalta vuonna 2009. Solene Shiner, eli Sandy, oli oikukas tamma, jolta ei puuttunut kapasiteettiä, eikä näyttävyyttä. Se tosin otti herkästi puomin, jos toisenkin alas, jos ratsastaja edes hieman horjahti selässä. Sandyn ratsastaminen vaati pikkutarkkaa täydellisyyttä, jota hiottiin usean valmentajan voimin Saksassa, Bremenissä tarkemmin ottaen, jonne Hannah muutti vain 17-vuotiaana. Kotonakin tuli käytyä, mutta aika kului silti enimmäkseen hevosautossa nukkuessa Eurooppaa kiertäessä ja maneesissa valmentajan valvovan silmän alla. Kahden vuoden yhteistyö alkoi tuottaa tulosta ja Hannah paransi suorituksiaan kilpailu toisensa jälkeen. Kun kausi alkoi vuonna 2012 olivat Hannah ja Solene Shiner joka ikisen ratsastajan, katsojan, valmentajan ja tuomarin huulilla. Ratsukosta veikattiin sen kauden suurinta nousijaa, ja niin Hannah myös lunasti odotuksensa. Hän kilpaili yhden ja kahden tähden kansainvälisissä kilpailuissa niin Sandyllä kuin Nubbylläkin, sekä lukuisilla muilla hevosilla, jotka vain alleen sai. Ruusukkeet, palkintosijat ja rahapalkinnot seurasivat menestyksen perässä, mutta Hannah ei antanut niiden nousta niin sanotusti hattuun. Hän oli työn raskaan raataja, joka oli tallilla ensimmäisenä ja viimeisenä. Hannah on aina hoitanut hevosensa itse ja vastannut tarkasti niiden ruokinnasta, sekä valmennuksesta, jotta hän saattaa olla varma, ettei missään mennä sieltä mistä aita on matalin. Toki Hannahilla on hevosenhoitaja, joka vastaa päivittäisistä tehtävistään yhtä suurella vastuulla kuin Hanna, mutta nainen ei oleta silti kenenkään tuovan hänelle satuloitua ratsua maneesiin ja hyppää sitten vain selkään. Hannahilla on myös hieman huono tapa kiintyä hevosiinsa ihan liikaa, mikä tarkoittaa luopumisen hetkellä kerta toisensa jälkeen itkua ja katkeria kyyneleitä, mutta se on osa elämää, jonka hän on valinnut itselleen, eikä hän tekisi mitään toisin. Vain harva voi sanoa nauttivansa todella elämästään, mutta Hannah nauttii.

Nubium Z myytiin vuonna 2014 englantilaiselle kilpasisarelle, kun taas Solene Shiner jatkoi Hannahin kanssa aina kevääseen 2016 saakka. Vuosien 2013-2016 aikana Hannah nousi kolmen ja neljän tähden kilpailuihin, joissa parastaan antoi koko esteratsastajien kerma. Hannah teki vahvoja suorituksia, jotka kertoivat muille kilpailijoille, ettei se jenkkiläinen tyttö ollut vain yhden kauden ihme. Mitä enemmän meriittejä tuli, sitä useampi halusi Hannahin myös kilpailevan hevosellaan. Lupaavia ratsuja oli tarjolla vaikka joka sormelle, mutta Hannah oli tarkka siitä millaisiin diileihin suostui – hänellä oli varaa siihen. Debyyttinsä FEI:n World Cupissa Hannah teki vuonna 2014 ja sijoittui hienosti 7. sijalle. Vuotta myöhemmin nainen nappasi jo 5. sijan. Ensimmäinen sijoitus WC:stä tuli Solene Shinerilla, mutta seuraavana vuonna Hannahilla oli jo uusi ykkösratsu, Amaranta Spectra. Holstein-tamma, joka oli jo ehtinyt hyppäämään lukemattomia kilpailuita kansainvälisellä tasolla. Valitettavasti tamman ja sen entisen ratsastajan yhteistyö ei tuottanut haluttua menestystä, ja omistaja halusi siirtää hevosensa toiselle ratsastajalle. Arpaonni sattui kohtaamaan Hannahia.

Vuosi 2016 oli muutosten vuosi, kun Hannah päätti siirtyä takaisin kotimaahansa kaikkien yllätykseksi kesken kauden. Hän halusi kilpailla edelleen kansainvälisellä tasolla, mutta koti-ikävä kalvoi vuosienkin jälkeen siinä määrin, että nainen kaipasi takaisin tutulle ja turvalliselle Yhdysvaltojen maaperälle. Hänellä oli myös tarpeeksi mainetta, jotta hän saattoi säilyttää asemansa, vaikka ei työskennellytkään enää Keski-Euroopasta käsin. Ja järjestettiinhän Yhdysvalloissa lukemattomia kansainvälisiä kilpailuita. Samson’s Equestrian Center otti naisen ilomielin vastaan ratsuttajanaan ja tarjosi naisen valmennuksia myös tyyriin ratsastuskoulunsa oppilaille. Kaikki sujui hyvin. Hannah sopeutui vuosienkin jälkeen kotimaahansa hyvin ja otti ilon irti siitä, että saattoi tavata koska tahansa rakkaimpiaan, niin veljeään, veljensä vaimoa, kuin serkkuaan. Hektinen kiertolaiselämä rauhoittui hetkeksi, kun kisamatkat eivät sisältäneet enää maasta toiseen siirtymistä. Valitettavasti epäonni kohtasi lokakuussa 2016, kun Amaranta Spectra loukkasi jalkansa valmennuksen yhteydessä. Daisy Oopsin kohtalo kummitteli Hannahin mielessä, mutta onneksi murtumia ei löytynyt. Kolmijalkaisuudelle ei silti löytynyt selitystä, vaikka kuvia otettiin lukuisia ja eläinlääkärit yrittivät parhaan kykynsä mukaan ratkaista arvoitusta. Lopetusta mietittiin jo vaihtoehtona, mutta Hannah halusi antaa ykkösratsulleen vielä mahdollisuuden. Olihan hän myynyt Solene Shinerin nuorelle kilparatsastajan alulle sinä samaisena keväänä varmistuttuaan, että uskollinen kilpakumppani sai loppuelämän kodin, jossa sitä kohdeltaisiin kunnioittavasti ja hyvin. Normaaliin siviilielämään palautuminen ei myöskään ollut mikään huono juttu, tai niin kaikki Hannahin ympärillä vakuuttivat. Nainen oli ehkä suorittanut arvostetun ratsuttajakoulutuksen Saksassa, mutta aloittanut liiketalouden opiskelun isänsä mieliksi NYU:ssa. Tutkinnon suoritus oli vain jäänyt kesken, ehkä olisi hyvä hetki palata siihen nyt. Hannah taipui vaihtoehtoonsa vastahakoisesti. Amaranta Spectra pääsi sairaslomalle ja tammaa liikutettiin aluksi ainoastaan kävelyttämällä, jalkaa kylmättiin kävelyn päätteeksi ja siitä pidettiin muutenkin parempaa huolta, kuin mitä moni ihminen edes pitää itsestään. Kaikkien yllätykseksi se reagoi hoitoon hyvin, joten Hannah uskalsi toivoa, että jonain päivänä pääsisi palaamaan tamman kanssa takaisin suuremmille kilparadoille. Pienellä varauksella toki. Mysteeriksi jääneen jalan kestävyys, kun tulisi kunnolla ilmi vasta treenatessa, joten kaikki oli mahdollista. Sillä välin Hannah oli palannut kohtalaisen normaaliin päivärytmiin. Ei enää Saksan ja Yhdysvaltojen välillä ravaamista, vaan tukeva jalan sija niin elämästä, kuin tulevaisuudesta löytyy nykyään New Yorkista. Työt ja opiskelut pitivät kuitenkin kiireisenä. Hän toki ratsuttaa edelleen nuoria, tallin omia kasvatteja, kilpailee kotimaan kisoissa aina silloin tällöin useamman raakileen voimin ja hoitaa osuutensa ratsastuskoulun puolella, mutta arkeen mahtuu myös luentoja, esseitä, ryhmätöitä, ystäviä, bilettämistä ja yleistä sosialisoitumista. Kaikkea sitä, mikä oli jäänyt heitteille, kun Hannah oli keskittynyt treenaamaan niin itseään, kuin hevosiaan. Se on oikeastaan aika rentouttavaa ja mukavaakin. Hannah ei stressaa mistään, vaan uskaltaa antaa elämälle mahdollisuuden ratsastuksen ja kilpailuiden ulkopuolellakin. Eikä se ole osoittunut ainakaan vielä virheeksi.

Elämä heittikin eteen jotakin erityisen hyvään vuoden 2015 loppupuolella, kun Hannahin seuraan lyöttyi komea, tumma jääkiekkoilija, Leo Cote. Ystävänsä seuraksi jäähallille joutunut Hannah ei aavistanut lainkaan kuka tosin oli kyseessä - oliko se edes ihme, kun nainen ei edes seurannut jääkiekkoa millään tasolla. He tulivat hyvin juttuun heti alkutaipaleelta saakka, ja myönnettäköön, että Hannah oli ehkä hieman ihastunut ensitapaamisesta lähtien mieheen. Leo kutsui naisen Pittburghiin katsomaan peliään, mikä johti yhteiseen yöhön ja kahden viikon mittaiseen pikaromanssiin. Leo oli kuitenkin jatkuvasti poissa ja Yhdysvalloissa vain lomalla ollut Hannah oli palaamassa takaisin Saksaan. Aika ei ollut ehkä kypsä pariskunnan kohdalla, joten eräs myrskyisä riita koitui heidän kohtalokseen ja parin tiet erkanivat samana iltana. Suhteen päättyminen otti koville, mistä kieli se, että Hannah panosti - vähän liikaakin - uraansa. Koti-ikävä ei ollut ainoa syy miksi Hannah palasi takaisin Yhdysvaltoihin, vaan taustalla olivat myös ylitse pääsemättömiksi kasvaneet paineet ja, ikävä kyllä, sydänsurut. Kesällä 2016 Hannah ja Leo kohtasivat kuitenkin uudestaan sattuman kautta, kun Leon veljen silloinen tyttöystävä oli tullut kokeilemaan muutamaa myyntihevosta Hannahin työpaikalle. Rento hengailu ja ystävälinjalla pysyttely johtivat lopulta uuteen mahdollisuuteen, kun molemmat heistä tunnustivat omaavansa edelleen tunteita toisiaan kohtaan. Hannah auttoi lonkkaleikkauksen myötä NHL:stä AHL:n siirtyvää Leoa muuttamaan Scrantoniin. Miehen oli tarkoitus saada mahdollisuus toimia joukkueen kapteenina ja toipua operaatiostaan kaikessa rauhassa. Syksyn mittaan Hannah juoksi edes takaisin New Yorkin ja Scrantonin väliä. Yhteenmuutosta ja yhteisestä elämästä keskusteltiin, mutta lopulta Hannah oli se, joka otti askeleen eteenpäin asian suhteen. Vuodenvaihteessa 2016 Hannah jätti virallisesti uransa ja muutti Scrantoniin, voidakseen olla Leon tukena täysin. Oli kieltämättä melkoisesti totuttelemista siihen, että huolehti vain pelkästään arjen juoksevista asioista, eikä sen lisäksi treenannut vielä samaan aikaan viittä tai kuutta hevosta täyteen kisakuntoon. Takkuilevan alun jälkeen Hannah pääsi sinuiksi muutoksen kanssa. Syksyllä 2017 nainen saattoi sanoa olevansa oikeasti onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Kahden kovapäisen ihmisen yhteinen arki ei ole kuitenkaan aina ihan niin helppoa kuin miltä se saattaa vaikuttaa. Hannah ja Leo ovat aina riidelleet paljon, mutta pari on oppinut myös käsittelemään tilanteita. Kun yhdellä menee kuppi nurin, on toisen tehtävänä rauhoittaa tilanne.

Alkukaudesta 2017 Leo pääsi palaamaan osittain takaisin NHL-jäille, mutta valitettavasti joulun jälkeen tuli tieto, että mies oli vaihdettu Bostoniin, Bruinsin riveihin. Hannah hoiti muuttamisen, kun Leo suuntasi edeltä tutustumaan uuteen joukkueeseensa. Pariskunnan alamäki alkoi oikeastaan keväällä 2018. On vaikea osoittaa tarkkaa kohtaa, jolloin Hannah ja Leo kääntyivät toisiaan vastaan, mutta sitä edelsivät lukuisat tapahtumat, jotka edesauttoivat tilanteen etenemisen siihen pisteeseen, johon se lopulta päättyi. Koska Hannahin omassa ystävä- ja tuttavapiirissä on aina ollut naisia, mutta myös miehiä, ei hän pitänyt mitenkään erikoisena sitä, että tekstaili silloin tällöin serkkunsa ex-poikaystävän, Nick Dewellin, kanssa. Hannah ja Nick olivat tunteneet toisensa jo pitkään, eikä kaksikon välillä ollut mitään ystävyyttä kummempaa. Leo kuitenkin koki viestittelyn Nickin kanssa toisin, mikä johti mustasukkaisuusriitaan keskellä yötä parin palattua kotiin illalliselta, joka sekään ei ollut sujunut täysin ongelmitta. Pari sai sovittua lopulta välinsä, mutta riita jäi kummittelemaan taustalle. Koska avioitumisesta ja lapsista oli puhuttu jo Scrantonissa, nousivat ne Bostonissa tapetille entistäkin selkeämmin. Ehkä jopa aavistuksen hätäisesti pari päätti viettää häitään heti seuraavana kesänä ja yrittää lasta avioitumisen jälkeen. Hannah kuitenkin tuli raskaaksi jo maaliskuun lopussa, mutta uutinen oli ehdottomasti positiivinen ja sai riemua aikaan. Valitettavasti niihin aikoihin myös lukuisten aivotärähdysten aiheuttamat oireet alkoivat näkyä entistäkin selkeämmin Leossa. Pikkuhiljaa pari alkoi etääntyä toisistaan. Leo ei maininnut oireistaan sanallakaan Hannahille, eikä aluksi edes siitä kuinka pelasi murtuneella kantapäällä loppukauden. Riitely yltyi entistäkin pahemmaksi, eikä lopulta täydellisen sodan syttymiseen tarvittu kuin väärä äänensävy, väärässä paikassa. Molemmat heistä olivat turhautuneita ja jumissa tilanteessa, josta kumpikaan ei tiennyt miten edetä eteenpäin. Ja sitten täysin yllättäen Leo ilmoitti haluavansa tauon. Hannah ei ollut osannut varautua siihen, joten järkyttyneenä sekä pettyneenä nainen pakkasi tavaransa ja suuntasi Bostonista New Yorkiin ystäviensä luokse.

Tunteet New Yorkissa heittelehtivät laidasta laitaan. Raskaus oli vielä niin alussa, että Hannah mietti jopa sen keskeyttämistä. Lopulta hän ei kuitenkaan kyennyt tekemään sitä - mistä nainen on nykyään äärimmäisen kiitollinen. Sinä kesänä myös avioituvat Daisy ja Nick kutsuivat Hannahin mukaansa vierailulle Pittsburghiin, jossa Nickin serkku ja Pittsburgh Penguinsin puolustaja, Charlie Billon, asui. Hannah ei etsinyt ketään korvaamaan Leoa, eikä hän edes uskonut voivansa rakastua keheenkään kaiken sen sekasorron keskellä. Toisin kuitenkin kävi. Pahasta aamupahoinvoinnista kärsivä nainen sai yllättäen seuralaisekseen Charlien, joka oli kokenut saman edesmenneen vaimonsa kanssa. Mies istui uskollisesti kylpyhuoneen lattialla joka aamu Hannahin seurana, mutta kaksikko alkoi viettää aikaa myös yhdessä muutoinkin, kun Nick ja Daisy touhusivat omia juttujaan. Charlielle oli uskomattoman helppo puhua ja jokin miehessä sai Hannahin tuntemaan itsensä päivä päivältä paremmaksi, vahvemmaksi ja ei-niin-rikkinäiseksi. Tunteet kehittyivät nopeasti, eikä aikaakaan kun he vaihtoivat jo ensimmäisiä suudelmia. Ihastus vaihtui rakkaudeksi ja totta puhuen Hannah mietti jäävänsä Pittsburghiin. Nainen ei kyennyt kuitenkaan kieltämään sitä, että hän oli edelleen rakastunut Leoon. Silti Hannah ei voinut olla rakastumatta myös Charlieen. Kesä kului lähinnä Dallasin ja DC:n väliä rampaten. Charlie ja Hannah ikävöivät toisiaan suunnattomasti aina, kun he eivät olleet yhdessä. Pari piti tiiviisti yhteyttä ja he osallistuivat myös yhdessä elokuussa juhlittuihin Nickin ja Daisyn häihin. Tulevaisuus päätöksineen kuitenkin nousi esiin häiden jälkeen. Niin Hannah ja Charlie päättivät antaa mahdollisuuden edellisille kumppaneilleen. Keväällä myös eronnut Charlie, kun rakasti edelleen entistä naisystäväänsä, ja Hannah puolestaan halusi selvittää asiat Leon kanssa. Yhteen palaaminen miehen kanssa ei kuitenkaan ollut niin helppoa. He päättivät asettua asumaan saman katon alle, mutta Leo vietti edelleen paljon aikaa muualla. Pariskunnan elämä vaikeutui entisestäänkin, kun Hannah paljasti Leolle mitä kesällä oli tapahtunut. Tai oikeastaan vain sen, että oli päätynyt suutelemaan miehen entisen joukkuetoverin kanssa. Mikä ei tietenkään ollut koko totuus. Sänkyyn saakka pari ei ehkä päätynyt, vaikka öitä nukkuivatkin yhdessä, mutta tunteista Hannah ei puhunut sanallakaan. Leo loukkaantui tapahtumista tietysti suunnattomasti, minkä Hannah ymmärsi täysin. Luottamus on pariskunnan ehdoton ongelma ja siitä ylitse pääseminen vaatii taatusti töitä molemmilta. Pääasia kuitenkin on, että kumpikin heistä yrittää - enemmän tai vähemmän. Hyviä päiviä on paljon, mutta niin on myös huonojakin.



He's out his head, I'm out my mind, We got that love - the crazy kind
Hannah elää hyvin aktiivista elämää. Hän aloittaa aamunsa juoksulenkillä – poikkeuksetta. Myös niinä päivinä, kun vettä tulee ulkona ämpäristä kaatamalla. Urheilu on aina ollut osa Hannahin elämää, eikä hän osaa siitä oikein luopuakaan, vaan on ihan varmaa, että nainen pitää sen mukana kuvioissa tulevaisuudessakin. Ratsastuksen lisäksi Hannah käy säännölisesti kuntosalilla, kuntonyrkkeilyssä, joogassa ja rääkkää itseään myös spinningissä silloin tällöin. Fyysisesti Hannah on ihan äärettömän hyvässä kunnossa, on ollut oikeastaan jo vuosia. Hän on ratsastuksen lisäksi osallistunut muutamalle maratonille ja puolimaratonille, sillä esteratsastuksen ohella juokseminen on aina ollut hyvin mielekästä naiselle. Sen aikana voi helposti unohtaa kaikki arjen murheet ja nollata stressin täydellisesti. Rättiväsyneenä, jalat maitohapoilla ja kaikkensa antaneena ei vain oikeasti jaksa enää miettiä yhtään mitään. Hannah on 168 senttinen ja ehdottomasti hoikka, mutta vuosia kestäneen ammattiratsastajan uran vuoksi rakenteeltaan hyvinkin urheilullinen, jäntevä ja silti naisellinen. Toki Hannah tekee parhaansa korostaakseen naisellisia puoliaan, sillä kenen tahansa rikkaan tytön tavoin hän rakastaa muotia, vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Silloin kun hän ei ole pukeutunut ratsastushousuihin ja -saappaisiin, on Hannahilla päällään jotain trendikästä. Hän ei juokse viimeisimpien muotivillityksen mukana, ja tuntee olonsa ihan yhtä kotoisaksi farkuissa ja lippalakissa, kuin sievässä mekossa, hiukset ja meikki viimeisen päälle laitettuna. Hannahissa korostuu selkeästi kaksi peri texasilaisen tytön puolta; hän on aina valmis likaamaan kätensä, mutta hänestä kuoriutuu koska tahansa häikäisevä kaunotar, joka voisi ottaa osaa tuosta noin vain kauneuskilpailuun. Hannah on opetettu työskentelemään kovaa ja ankarasti, mutta samaan aikaan hän hallitsee täydellisesti etiketin, hymyilee vakuuttavasti kameralle ja esiintyy aina edukseen. Hannahin hiukset ovat luonnostaan vaaleanruskeat ja silmät puolestaan astetta tummemmat, mutta nainen on vuosia viihtynyt vaaleassa, kultakutrimaisessa lookissaan. Hiukset ovat pysyneet myös mallissa, joka yltää hieman solisluiden ylitse. Naista näkee yleensä enemmän hiukset ponihännälle nostettuna, mutta laittautuessaan hän taiteilee hiuksensa usein aaltoileville laineille. Prinsessakiharat eivät ole iskeneet enää vuosiin, vaan Hannah suosii nykyään yksinkertaisempaa, vaatimattomampaa kokonaisuutta.

Hannahilla ei ole tatuointeja, eikä lävistyksiä muualla kuin navassa, jossa hän pitää yleensä pienellä rusetilla varustettua korua. Pelkää kuollakseen käärmeitä ja ukkosmyrskyjä. Menee täysin hysteeriseksi pelkästään nähdessäänkin vilauksen elävästä käärmeestä. Ukkoset saavat Hannahin puolestaan hautautumaan peiton alle – nykyään myös äärimmäisen tiiviisti Leon syliin. Hannah on toki hyvissä väleissä koko perheensä kanssa. Hän on saanut elää huomattavasti vapaammin, kuin Blake, jolle on langennut vastuu perheyrityksen johtamisesta. Vanhemmat eivät ole ehkä suoranaisesti kannustaneet ammattiratsastajan uralle, mutta eivät myöskään torpanneet sitä. Hannah on ihan tavattoman ylpeä siitä, mitä hän on itse onnistunut saavuttamaan, mutta tiedostaa, että hänen vanhempansa ovat tyytyväisempiä häneen nyt, kun hän on palannut takaisin koulunpenkille. Monimutkaisesta suhteestaan vanhempiinsa johtuen, Hannah on kasvanut erityisen läheiseksi kummitätinsä, äitinsä siskon, Elizabeth McCanleyn kanssa. Siinä sivussa myös Apple-serkusta on tullut yksi Hannahin parhaimpia ystäviä, kuin pikkusisko konsanaan. Kolmikko viettää paljon aikaa yhdessä, ja Hannah on vakiovieras McCanley-Prescott-perheen kodissa. Inhoaa äyriäisiä, vaaleanpunaista värinä, neilikoita ja valehtelua. Pitää puolestaan mansikoista, kuohuviinistä, kaikesta makeasta ja oluesta. Haluaisi koiranpennun, mutta ikävä kyllä aika ja jatkuva reissaaminen ei tee tämän hetkisestä tilanteesta otollista aikaa hankinnalle. Lainaa usein Leon Escaladea, mutta käytössä myös armaan isäukon ostama C-sarjan Mercedes-Benz vuosimallia 2015. Puhuu äidinkielenään englantia teksasilaisittain taitten, mutta sujuvasti myös saksaa, jonkin verran ranskaa ja espanjaa.

Hannahia voi kuvailla lyhyesti yhdellä ainoalla sanalla; hyväntuulinen. Hän on oikeasti lähes aina yhtä hymyä, ja vielä täysin vilpittömästi. Se ei ole harjoiteltu ulkokuori, vaan Hannah on aina ollut sellainen. Hän nauraa paljon ja hymyilee vielä enemmän, suhtautuu positiivisesti asiaan kuin asiaan ja rakastaa kokeilla uusia asioita. Ei sillä, että hän hakisi elämäänsä jatkuvasti jännitystä, vaan tasainen, rauhallinen ja helppo arki on sitä, mitä Hannah pohjimmiltaan kaipaa kaikista eniten. Häntä ei unohdettu lapsuudessa, vaan hänelle annettiin vain enemmän vapauksia, kuin perheen muille lapsille. Toki tytön karkureissut lapsena aiheuttivat ensin huolta, mutta kun perheenjäsenet ja lapsenvahdit oppivat, että Hannah palasi aina takaisin vahingoittumana ei kukaan jaksanut huolestua – no, siis niin paljon, että tytön perään olisi hälytetty puoli kaupunkia. Hannahilla ei ole varsinaisesti mikään erikoinen huumori, mutta hän nauttii hassuttelusta (varsinkin Leon kanssa) ja vitsailusta. Jutut eivät kuitenkaan mene omituisen puolelle – yleensä – vaan pysyvät hyvän maun rajoissa, kepeinä ja leppoisina. Huumorintajua kyllä siis löytyy. Kenties se on Hannahin hyväntuulisuus, joka vaikuttaa asiaan, mutta naiselle on älyttömän helppo puhua mistä vain. Hän osallistuu keskusteluun, esittää mielipiteitään ja seisoo niiden takana, mutta ei ole kärkäs. Hannah on jo lapsesta pitäen oppinut väittelemään asioista diplomaattisen kohteliaasti, niin ettei kumpikaan osapuoli koe itseään loukatuksi tai poljetuksi. Hannahilla on myös hyvä tilannetaju. Hän ymmärtää kyllä milloin mitäkin voi sanoa ja yleensä myös noudattaa sitä linjaa. Kaipa se on ollut jonkinlainen elinehto seurapiireissä menestyneelle suvulle, etteivät sen edustajat möläyttele mitä sattuu, missä tahansa ja aiheuta mielipiteillään skandaalia.

Hannah on ehdottoman järkevä ja myös ajoittain yhtä hillitty, kuin äitinsä, mutta hän on ensimmäkseen perinyt kuitenkin isänsä villin, räiskyvän luonteen, joka purkautuu kulissien takana. Häviäminen on Hannahille raskasta ja luovuttaminen vielä vaikeampaa. Se on myös aina ollut hyvä motivaattori, joka on puskenut naista entistäkin vahvempiin suorituksiin, mutta se osaa olla myös melkoinen rasite. Etenkin kun Hannah purkaa pettymystään ja raivoaan useimmiten tavaroita ja ovia paiskomalla – heinäpaalit ovat saaneet tallialueella usein kyytiä. Tappelee hyvin kovaäänisesti ja vetäytyy usein mököttämään omiin oloihinsa riidan päätteeksi. Saattaa antaa anteeksi kuitenkin viidessä minuutissa, tai sitten vaihtoehtoisesti pitää mykkäkoulua viikon verran. Hannah ei pelkää puolustaa itseään, jos kokee olonsa uhatuksi, kohdelluksi epäreilusti, alistetuksi tai loukatuksi. Siitä ajaudutaan usein vähän turhan kiivaisiin sanoihin ja sellaisiin lausahduksiin, joita sitten kadutaan jälkikäteen. Anteeksipyytäminen naiselle on hieman riidan aiheesta riippuen joko todella hankalaa, tai helppoa. Myös se, kokeeko Hannah tulleensa kuinka pahasti loukatuksi toisen osapuolen osalta, vaikuttaa anteeksipyytämiseen. Nainen osaa kyllä kantaa aikuismaisesti vastuunsa, jos hän on satuttanut itselleen tärkeää ihmistä, mutta se saattaa välillä vain vähän kestää. Epäoikeudenmukaisuus on Hannahille jotain sellaista, mitä hän ei yksinkertaisesti siedä. Se nostattaakin verenpaineita oli kyse, mistä tahansa. Myös epärehellisyys saa niskavillat pystyyn. Vaatii itseltään ja muiltaan hyvin paljon. Omalla tavallaan melkoinen täydellisyyden tavoittelija, vaikkei ehkä myönnäkään olevansa minkään sortin perfektionisti. Hannah haluaa kuitenkin tehdä parhaansa taatakseen parhaimman mahdollisen lopputuloksen. Hän on tunnollinen, mutta uskaltaa kyllä irrottautua tutusta ja turvallisesta rutiinistaan. Aamulenkin väliin jääminen, tai viikon mittainen mässäily karkeilla ja roskaruoalla ei aiheuta siis minkäänmoisia hengenahdistuskohtauksia. Tunnollisuudestaan ja ankaruudestaan itseään kohtaan huolimatta hyvinkin, jopa yllättävän rento. Osaa olla halutessaan todella kannustava, mutta Hannah on kasvatettu uskomaan enemmänkin rankkaan työhön ja raatamiseen, mikäli mielii menestyä, joten kehujen jakelussa nainen on melko huono. Osoittaa tukensa mieluummin läsnäololla, kuin kauniilla sanoilla.

Ystävänä Hannah on ihan toden totta mahtava. Hän osaa pitää salaisuudet itsellään, viihdyttää tylsimpänäkin hetkenä ja hänen kanssaan voi myös istua sohvalla tuntitolkulla puhumatta mitään. Hannah on aina huolissaan läheisistään ja haluaa heille parasta. Hän kyselee kuulumisia silloinkin, kun muut unohtavat tehdä niin, ja auttaa aina, jos vain voi. Hannahin kanaemomainen käytös on toisinaan hieman rasittavaa, mutta hän tarkoittaa ainoastaan hyvää, joten ei siitä kai oikein naiselle voi suuttuakaan. Mitä tulee rakkauteen, on Hannah ollut aina varsin nopea liikkeissään. Hän ihastuu helposti ja rakastuu ihan yhtä lailla silmänräpäyksessä. Silti hän ei ole ehtinyt seurustelemaan elämänsä aikana, kuin kahdesti; teini-ikäisenä ja nyt Leon kanssa. Ei sillä, etteikö mielenkiinnonkohteita olisi ollut, mutta jostain syystä ne eivät ole edenneet muutamia treffejä pidemmälle. Ehkä ihan hyväkin niin, sillä Hannah uskoo vakaasti Leon olevan Se Oikea. Hän haluaa viettää loppuelämänsä miehen kanssa, mennä naimisiin, perustaa perheen ja istua keinutuolissa yhdessä tuumin elämän ehtoopuolella. Vaikka Hannah kuuluu katoliseen kirkkoon koko perheensä tavoin, ei hän noudata uskontoaan nimeksikään. Kirkossakin tulee käytyä lähinnä hautajaisissa, häissä ja jouluna, mutta muuten Hannah jättää jumalanpalvelukset muille. Hän ei usko esiaviollisen seksin olevan syntiä, toisaalta Hannah ei kuitenkaan antaudu yhden illan suhteisiin. Nainen katsoo seksin kuuluvan kahden rakastuneen ihmisen välille, eikä sellaista tunnetta löydy ventovieraiden kesken. Hannahilla on siis hyvinkin vanhoillinen näkökulma parisuhteisiin, mutta hän ei tyrkytä kantaansa muille, sillä uskoo sen olevan enemmänkin henkilökohtaista – sellaista, jonka jokainen joutuu ihan itse itselleen selvittämään. Hannah on ennen kaikkea kiltti, lämmin ja kunnollinen etelän kaunotar, joka arvostaa perinteisiä arvoja, kuten perhettä, suuresti. Ja Texasia – mikään ei voita Texasia!

FACE CLAIM KATIE HOALDRIDGE - OMATUNTONA MISSIE - PELIPAIKKANA FROM NEW YORK WITH LOVE RPG